Toinen Tehtävä

Mika Waltari kuoli vuonna 1979. Mika Waltari esiintyi kirjailijauransa jälkeen paljon julkisuudessa. Hänestä tuli Suomen akatemian jäsen, jossa hän auttoi ja opasti nuoria kirjailijoita. Hän alkoi myös suunnittelemaan uusia painoksia vanhoista töistään. Ja teki esipuheita uusiin painoksiin.
 Hän myös esti yhdessä Väinö Linnan kanssa WSOY:n johtaja- Hannu Tarmion erotuksen. Waltarin perheeseen kuului hänen vaimonsa Marjatta Luukkonen, tytär, Satu Waltari joka oli myös kirjailija. Hänen kirjallinen innostuksensa hiipui vuoden 1964 jälkeen. Hän yritti tehdä vielä yhden historiallisen romaanin jonka aiheena oli Maltan Ritarikunta, mutta Waltari ei ikinä tehnyt teosta loppuun. Kirjailijauransa jälkeen hän nautti arvostuksesta jota hän ei vielä kirjailijavuosinaan saanut.  Waltari on haudattu Hietaniemen hautausmaalle.

Mika Waltari vuonna 1935.


Waltarin kansainvälinen läpimurto oli vuonna 1945 ilmestynyt romaani, Sinuhe egyptiläinen josta tuli Waltarin pääteos. Sinuhen jälkeen Waltari kirjoitti muitakin romaaneja mm.  Mikael Karvajalka (1948),  Mikael Hakim (1949),  Valtakunnan salaisuus (1959) ja Ihmiskunnan viholliset (1964).

Waltarin pääteos, Sinuhe Egyptiläisen modernin painoksen kansi.



Waltari työskenteli Suomen Kuvalehden toimittajana vuoteen 1938 saakka elättääkseen perheensä. Sen jälkeen hän alkoi vapaaksi kirjailijaksi. Waltari kirjoitti 1930-luvulla romaaneja, novelleja, satuja, runoja sekä 26 näytelmää.
 Sotien aikana Waltari työskenteli Valtion tiedotuslaitoksessa. Hän oli osana sotapropagandaa tekemällä teoksia kuten Neuvostovakoilun varjossa (1942, näköispainos 1994), Totuus Virosta, Latviasta ja Liettuasta(1941, salanimellä Nauticus) sekä romaanit Antero ei enää palaa (1940) ja Rakkaus vainoaikaan (1943). Hän kirjotti myös paljon muita isänmaallisia kirjoituksia. 
 Sodan jälkeen Waltari kävi syksyllä 1946 Istanbuliin suunatutuneen matkan, jolloin hän kävi Sveitsissä missä hän tapasi Jean-Luis Perret'n, joka nostatti Sinuhen maailmanmaineeseen sen ranskannokseellaan.

Jean-Louis Perret


Waltari aloitti varusmiespalveluksensa vuonna 1930 Uudenmaan rykmentissä Santahaminassa. Hän kävi aliupseerikoulutuksen Parolassa. Upseerikoulutuksen aikana Waltari joutui auto-onnettomuuteen. Waltari loukkasi tapaturmassa päänsä jonka johdosta hänet vapautettiin kesken palveluksen. On myös väitelty että hänet oltaisiin erotettu pasifististien näkemyksienäsä takia.
 Waltari kuitenkin kirjoitti armeija-aikanaan armeijamyönteisen teoksen Siellä missä miehiä tehdään (1931). Mutta Waltari oli tehnyt selväksi isänsä ystävä, Jalo Sihtolalle ettei hän viihdy armeijassa.

Waltari olitti kirjailijauransa 17-vuotiaana uskonnollisella teoksella Jumalaa paossa. Waltari oli myös mukana Tulenkantajien tukipiirissä. Waltari kirjoitti ennen romaaneja runoja mm. kauhunovellikokeelma Kuolleen silmät. Waltarin läpimurtoteos oli Suuri illusioni (1928). Päästyään ylioppilaaksi Helsingin suomalaisen normaalilyseon linjalta vuonna 1926, hän aloitti teologian opinnot Helsingin yliopistossa mutta koki elämänkatsomullisen kriisin ja siirtyi filosofisen tiedekunnan historiallis-kielitieteelliseen osastoon. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1929. Waltari syntyi 19.9.1908 Helsingissä.

Suuri illusioni (1928)




Vaikeinta työssä oli se, että elämä täytyi kijoittaa kuolemasta syntymään. Mutta työ oli muuten aika tuttua ja helppoa.



Lähteet: https://fi.wikipedia.org/wiki/Mika_Waltari
http://waltari.lasipalatsi.fi/mw.html
http://www.mikawaltariseura.fi/mwaltari.html